Täällä blogissa on ollut aika hiljaista, eikä juurikaan tekstipostauksia ole näkynyt. Siksi haluan kertoa jotain pientä keppihevosmotivaatiosta. Väleihin olen tunkenut satunnaisia kuvia mm. kisoista ja yhteisistä viikonlopuista Nellien kanssa piristämään päivää.
Mitä motivaatio on? Voinko itse olla jollekin toiselle antamassa motivaatiota?
Kirjoitin Wikipediaan sanan Motivaatio. Ensimmäinen lause jonka sain ruudulleni: "Psykologiassa motivaatio on käyttövoima (halu), joka on kaikkien eliöiden toiminnan syynä."
Nooh, tarkoitti tuo mitä hyvänsä, tiedän, että se on todella tärkeää tässä harrastuksessa. Monet lopettavat keppareiden harrastamisen, koska niiden motivaatio on hukassa. Mistä sitä sitten saa, että jaksaa taas innostua keppareista uudelleen?
 |
| Kokikselta ei ainakaan intoa puutu |
Tykkään selailla netissä muiden harrastajien nettisivuja, blogeja, instagramtilejä, videoita ja kuvia. On niin kivaa katsoa muiden todella kauniita keppihevosia kuola poskella ja haastaa itsensä tekemään vähintäänkin yhtä upean luomuksen!
Tai lähteä valokuvaamaan omia heppojaan kauniilla ilmalla, edustuskuntoon hoidettuna ja tällättynä. Vähän huonorakenteisemmistakin hevosista voi saada kauniita, jos valokuvaa hyvin. On osattava katsoa hepan edustavin kuvakulma. Yleensä etuviistosta kuvattuna saa hevosen näyttämään hyvältä.
Tai lähteä valokuvaamaan omia heppojaan kauniilla ilmalla, edustuskuntoon hoidettuna ja tällättynä. Vähän huonorakenteisemmistakin hevosista voi saada kauniita, jos valokuvaa hyvin. On osattava katsoa hepan edustavin kuvakulma. Yleensä etuviistosta kuvattuna saa hevosen näyttämään hyvältä.
Vaihtelu on hyvää motivaation nostetta. Jos menee ainaisesti samoja esteratoja kentällä tai samanlainen perustunti, jonka jälkeen pieni maastokierros talon takana olevassa metsässä. Noup, ei ihme jos alkaa kyllästyttää.
Kentällä voi tehdä monenlaisia harjoituksia, voi vaihdella ja kokeilla mm. koulu-, este- ja westernratsastusta, ilman varusteita kaulanarulla, juoksutusta tai mitä ikinä keksiikään. Voi myös treenata eri ratsastuskertoina eri asioita kuten kestävyyttä, nopeutta, koottuja tai lisättyjä askellajeja, estekorkeutta, sarjoja, taivutuksia tai asetuksia. Tai kenttätyöskentelyn sijaan keskittyy yhtenä päivänä maastoon. Maastojakin kannattaa vaihdella, jos mahdollista: tasaisia metsäaukeita kunnon laukkapätkille, kallioinen metsä, jossa jalkoja saa nostella kunnolla ja saa jumpata itsensä ylös kivien ja rinteiden päälle tai rauhallisen tunnelmallinen metsätie köpöttelylle. Seikkailu on suositeltavaa, sillä tavalla voi löytää upeita maastoja, mutta varokaa ettette eksy.
Vaihtelua voi olla myös ratsastaminen eri hevosilla. Voit kysyä kaverilta jos vaihtaisitte hevosia hetkeksi (ratsastatte niillä yhden tai pari päivää, jopa kuukausia, miten kummallekin sopii). Sillä tavalla oma hevonen voi tuntua vähän erilaiselta kun vaihdatte ne takaisin. Vaikkei vaihtaisi kaverin kanssa hevosia, vaan sekin, että ratsastaa jollain omista hevosistaan, millä ei ole mennyt pitkään aikaan, voi olla hyvästä.
Keppihevosmiiteissä ja -kisoissa käyminen voi antaa lisää motivaatiota. Kanssaharrastajat monesti innostavat lajissa kuin lajissa, koska on yhteistä puhuttavaa ja puuhailtavaa. Kepparimiitin, eli tapaamisen, johon tulee monia harrastajia tiettyyn sovittuun paikkaan, voi järjestää itse tai etsiä netistä lähellä olevia. Kisatkin voi järjestää itse tai käydä muiden kisoissa, miten itse tykkää.
Jos vieläkään ei motivaatiota riitä keppistelyyn, ei kannata ainakaan pakkopullalla mitään ruveta vääntämään, pieni tauko voi olla hyvä. Mutta tätä inhoan somessa, kun haetaan pelkkää huomiota "loppaamalla" ja huutelemalla kuinka aikoo pitää taukoa. Ketään ei oikeastaan kiinnosta jos ette kahteen kolmeen päivään keppistelis tai postaile someen kuvia ja tekstejä.
Mekin olemme olleet toosi hiljaisia somessa nyt viimeaikoina.Johtunee siitä, että aloitimme kumpanenkin lukion, ja Nellie muutti kauas, tuonne suureen maailmaan opiskelemaan. Siellä hänellä on kai vain yksi hevonen mukanaan, (vieläkin?) Nimetön Täykkäritamma.
Minä taas menin rikkomaan puhelimeni heti samana päivänä kun sain sen takaisin huollosta.. Silloin se vielä toimi, ongelma oli pieni: näytön yläosa ei ottanut kosketusta. Mutta sitten tuli se päivä kun tiputin puhelimeni viimeisen kerran. Nyt siis olen ollut ulkona somesta pian kolme viikkoa. Älkää kauhistuko, pian pitäisi uuden puhelimen tulla, jolloin instagramissa ja muuallakin alkaa elämä :'D
Lopuksi vielä muutama random kuva gallerioista joita löysin, eikä niitä ole aiemmin paljoa näytetty missään.
Kentällä voi tehdä monenlaisia harjoituksia, voi vaihdella ja kokeilla mm. koulu-, este- ja westernratsastusta, ilman varusteita kaulanarulla, juoksutusta tai mitä ikinä keksiikään. Voi myös treenata eri ratsastuskertoina eri asioita kuten kestävyyttä, nopeutta, koottuja tai lisättyjä askellajeja, estekorkeutta, sarjoja, taivutuksia tai asetuksia. Tai kenttätyöskentelyn sijaan keskittyy yhtenä päivänä maastoon. Maastojakin kannattaa vaihdella, jos mahdollista: tasaisia metsäaukeita kunnon laukkapätkille, kallioinen metsä, jossa jalkoja saa nostella kunnolla ja saa jumpata itsensä ylös kivien ja rinteiden päälle tai rauhallisen tunnelmallinen metsätie köpöttelylle. Seikkailu on suositeltavaa, sillä tavalla voi löytää upeita maastoja, mutta varokaa ettette eksy.
Vaihtelua voi olla myös ratsastaminen eri hevosilla. Voit kysyä kaverilta jos vaihtaisitte hevosia hetkeksi (ratsastatte niillä yhden tai pari päivää, jopa kuukausia, miten kummallekin sopii). Sillä tavalla oma hevonen voi tuntua vähän erilaiselta kun vaihdatte ne takaisin. Vaikkei vaihtaisi kaverin kanssa hevosia, vaan sekin, että ratsastaa jollain omista hevosistaan, millä ei ole mennyt pitkään aikaan, voi olla hyvästä.
 |
| Identiteettiämme ei voi tunnistaa, koska kuvanmuokkaus meni nappiin |
Jos vieläkään ei motivaatiota riitä keppistelyyn, ei kannata ainakaan pakkopullalla mitään ruveta vääntämään, pieni tauko voi olla hyvä. Mutta tätä inhoan somessa, kun haetaan pelkkää huomiota "loppaamalla" ja huutelemalla kuinka aikoo pitää taukoa. Ketään ei oikeastaan kiinnosta jos ette kahteen kolmeen päivään keppistelis tai postaile someen kuvia ja tekstejä.
Mekin olemme olleet toosi hiljaisia somessa nyt viimeaikoina.Johtunee siitä, että aloitimme kumpanenkin lukion, ja Nellie muutti kauas, tuonne suureen maailmaan opiskelemaan. Siellä hänellä on kai vain yksi hevonen mukanaan, (vieläkin?) Nimetön Täykkäritamma.
Minä taas menin rikkomaan puhelimeni heti samana päivänä kun sain sen takaisin huollosta.. Silloin se vielä toimi, ongelma oli pieni: näytön yläosa ei ottanut kosketusta. Mutta sitten tuli se päivä kun tiputin puhelimeni viimeisen kerran. Nyt siis olen ollut ulkona somesta pian kolme viikkoa. Älkää kauhistuko, pian pitäisi uuden puhelimen tulla, jolloin instagramissa ja muuallakin alkaa elämä :'D
 |
| Näytön kuva kyllä toimi, mutta kosketus ei.. Valot päällä muttei ketään kotona :'D |
 |
| Tukin ylitys by Picu & Nova |
 |
| Tukin ylitys by Nellie & Norppa |
Terveisiä Vapalon klaanilta, motivoitukaa jatkamaan kepparointia!!
~Picu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti